Elise Sailas

Luottamusta julkisiin palveluihin ei saa horjuttaa

Kunnat ja hyvinvointialueet yhteistyössä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi

• Suomen julkiset sote-menot ovat Pohjoismaiden pienimmät asukasta kohti. Rahapula ei voi eikä saa olla syy palvelujen heikentämiseen. Kysymys on tulojen ja menojen priorisoinnista.
• Vantaan-Keravan hyvinvointialueella on kaikki edellytykset selviytyä erinomaisesti vastuualueestaan. Tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit, että moniammatillinen osaaminen voidaan täysimääräisesti hyödyntää.
• Ihmisten on voitava luottaa, että he saavat tarvitsemansa avun, tuen, hoidon, kuntoutuksen ja hoivan. Ilman viivytyksiä. Sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
• Palvelujen tulee olla helposti saavutettavia.
• Julkisten sote-palvelujen tuottaminen on tehokasta ja huomattavasti taloudellisempaa kuin yksityisesti tuotettuna.
• Yksityisesti tuotettuja sote-palveluja tarvitaan, mutta niiden sirpaloiminen voitontavoittelun vuoksi heikentää julkisten palvelujen tehokkuutta ja toimintaedellytyksiä.
• Sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat hakeutuneet alalle, että voisivat tarjota apua ja tukea ihmisten eri elämäntilanteissa. Työehtojen ja työskentelyolosuhteiden on oltava sellaisia, että he pystyvät tekemään työnsä ammattietiikkansa mukaisesti ja voivat kehittää työtään ja osaamistaan.
• Valtion harjoittama monikanavainen rahoitus esim. Kela-korvausten ohjaamisella yksityisille palveluntuottajille pirstaloi työvoiman ja resurssien tehokasta käyttöä.
• Lasten, nuorten, perheiden ja ikääntyvien hyvinvointipalveluissa on huomioitava ihmisten kokonaistilanne.

Kunnilla on keskeinen rooli ihmisten hyvien elinolosuhteiden luomisessa

• Meillä ei ole varaa säästää lasten ja nuorten kasvatuksesta ja koulutuksesta eikä jättää aikuisia vaille täydennys- ja uudelleenkoulutusta.
• Työllisyyspalveluiden siirryttyä kuntien vastuulle on huolehdittava niiden tehokkaasta ja joustavasta toteuttamisesta moniammatillista osaamista hyödyntäen, kuten esim. psykologien palvelut. Yhteistyö hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien kanssa on oltava saumatonta.
• Suomalainen peruskoulu on ollut ja on malli monelle maalle maailmassa.
• Koulutuksen ja kasvatuksen haasteet ovat kasvaneet monella tavalla. Lapsiin kohdistuvat odotukset ovat tänä päivänä paljon vaativammat kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja jatkuvan muutoksen tempo ovat valtava haaste vanhemmille ja opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille.
• Opettajan työn vaatimukset ovat lisääntyneet ja opettaja tarvitsee tuekseen tehokkaan oppilashuollon ja yhteistyöverkoston.
• Henkilökunnan pätevyydestä ja saatavuudesta on huolehdittava niillä keinoilla jotka tepsivät, eli palkkauksella, työolosuhteilla ja täydennyskoulutuksella.
• Koulujen ja asuinalueiden välistä segregaatiota on vähennettävä resurssien ja toimenpiteiden ohjauksella. Lapsille ja nuorille tarvitaan helposti saavutettavia harrastusmahdollisuuksia omassa kaupunginosassa. Perheen taloudellinen tilanne ei saa olla este harrastuksille.
• Lähiluonnosta on huolehdittava, koska se on tärkeää meille kaikille.