Serveh Khalili

Serveh Khalili pähkinänkuoressa

·       Järjestöasiantuntija PAMissa

·       Yhteisöpedagogi (amk)

·       35-vuotias

·       Äiti kahdelle päiväkoti-ikäiselle lapselle

·       Muuttanut Suomeen 28 vuotta sitten kiintiöpakolaisena

·       Intohimoinen neuloja ja palstaviljelijä

·       Politiikassa tärkeää: ihmisoikeudet, ympäristöasiat, inhimillinen päätöksenteko

·       Arvot: Tasa-arvo, inhimillisyys, vapaus

·       Tikkurilan Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja

·       Nuorten Kotkien aluejärjestön hallituksen jäsen

·       Ammattiyhdistysaktiivi ja Vantaan monikulttuurisuus neuvottelukunnan varajäsen

Kuka olen?

Hei! Olen Serveh Khalili, tuttavallisemmin Sessu. Asun Metsolassa Korson Suuralueella puolisoni, 5-vuotiaan esikoisemme ja 3-vuotiaan kuopuksemme kanssa. Äitinä tärkeimpiä arvojani ovat lasten ja nuorten hyvinvointi sekä turvallinen kasvuympäristö. Olen syntynyt Iranissa ja Suomeen muutimme lapsuudenperheeni kanssa vuonna 1996 kiintiöpakolaisina. Vantaalla olen asunut pitkään ja täällä haluan jatkossakin vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus elää hyvää ja arvokasta elämää.

Taustani vuoksi maahanmuuttoasiat ja hyvä kotoutuminen ovat minulle tärkeitä. Tiedän kokemuksesta millaista on joutua jättämään taakseen kaikki itselleen tuttu ja muuttaa täysin vieraaseen maahan, miten kotoutumista tulisi tukea ja mitkä asiat siinä voivat mennä pahasti pieleen.

Ymmärrän hyvin sekä suomalaista että eri kulttuureja ja se luo minulle hyvät edellytykset ottaa päätöksenteossa myös maahanmuuttajien asiat ja haasteet huomioon Vantaalla, jonka asukkaista jo 25 prosenttia on vieraskielisiä.

Koulutukseni ja työni

Koulutukseltani olen nuorisotyön ja järjestökentän ammattilainen eli yhteisöpedagogi. Nykyisessä työssäni järjestöasiantuntijana, pääsenkin hyvin hyödyntämään koulun penkin oppeja, sillä vastaan Palvelualojen ammattiliitto PAMissa nuorten ja opiskelijoiden valtakunnallisesta toiminnasta. Olen työskennellyt PAMissa jo yli 14 vuotta ja tänä aikana olen kartoittanut laajaa osaamista nuorten työelämästä ja siihen liittyvistä haasteista. Työni PAMissa on antanut minulle syvällisen ymmärryksen siitä, kuinka tärkeää on, että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen, työelämään ja hyvinvointiin – riippumatta taustasta. 

Maailma ja työelämä on muuttunut hyvin paljon suhteellisen lyhyessä ajassa ja muuttuu jatkuvasti teknologian ja tekoälyn kehittymisen vuoksi. Työelämän epävarmuus ja huoli toimeentulosta sekä tulevaisuudesta ovat arkipäivää nuorille ja se osaltaan lisää nuorten ahdistusta ja mielenterveysongelmia.

Päätöksentekijänä nuorten ja työntekijöiden näkökulma myös kunnallisessa päätöksenteossa on minulle lähelle sydäntä. Haluan olla mukana rakentamassa kuntaa, jossa työntekijöiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa ja jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään työelämään.

Poliittinen taustani ja luottamustoimet

Liityin Demarinuoriin sekä SDP:n jäseneksi vuonna 2012 ja olen siitä lähtien toiminut aktiivisesti politiikassa mukana. Politiikassa minulle on tärkeää erityisesti ihmisoikeuksien toteutuminen, ympäristöasiat sekä reilu, tasa-arvoinen ja ennen kaikkea inhimillinen päätöksenteko. Kukaan meistä ei voi valita millaisiin lähtökohtiin synnymme, mutta poliittisella päätöksenteolla voimme vaikuttaa siihen, että jokaisella on mahdollisuus elää arvokasta ja hyvää elämää.

Olen ollut aiemmin ehdolla kuntavaaleissa Vantaalla vuonna 2012. Demarinuorissa olen toiminut niin Vantaan Demarinuorten puheenjohtajana kuin Uudenmaan Demarinuorten hallituksessa. Olen ollut edistämässä tasa-arvo-asioita tasa-arvo valiokunnassa Demarinuorilla ja toiminut puolueosastomme, Tikkurilan Työväenyhdistyksen, sihteerinä, hallituksena jäsenenä ja nyt varapuheenjohtajana. Vantaalla olen toiminut vapaa-ajan lautakunnan jäsenenä ja tällä hetkellä vaikutan monikulttuurisuus neuvottelukunnan varajäsenenä. Minulla on myös kokemusta varaluottamusmiehenä toimimisesta sekä ammattiosaston johtokunnasta.

Vapaa-ajallani

Vapaa-aikani vietän pääosin perheeni parissa. Vietämme paljon aikaa luonnossa ja eväsretket sekä lähiluonnossa, leikkipuistoissa että Kuusijärvellä ovat koko perheen yhteistä lempipuuhaa! Myös toinen lempiajanvietteeni liittyy vahvasti luontoon. Minulla on viljelypalsta, jossa viljelen yrttejä, kasviksia ja kukkia!

Vastapainoksi työlle ja politiikalle harrastan aktiivisesti käsitöitä – intohimoisena neulojana minulla onkin aina puikot ja lankaa mukana. Vähäisellä ”omalla-ajallani” tapaan ystäviäni tai käyn vesijuoksemassa. Pidän tärkeänä, että kaikilla on mahdollisuus nauttia vapaa-ajasta ja löytää oma hyvinvointinsa. Jos valitset minut, teen kaikkeni, jotta Vantaa on paikka, jossa kaikilla on mahdollisuus kasvaa ja elää hyvinvoivana, tasavertaisena osana yhteisöä.

Vaaliteemat

Kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka vastaavat kunnan toiminnasta ja taloudesta. Aluevaaleissa valitaan päättäjät vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Minua voit äänestää kuntavaaleissa Vantaalla ja aluevaaleissa Vantaa-Keravan (VaKe) hyvinvointialueella.

Vaikka kaupunginvaltuustossa ja aluevaltuustossa päätetään erilaisista asioista, joitakin yhdistäviä tekijöitä on. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien, että hyvinvointialueiden lakisääteinen perustehtävä.

Vaaliteemani ovat

  • Turvallinen kasvuympäristö vauvoille, lapsille ja nuorille
  • Mielenterveyspalveluiden saatavuus oikea-aikaisesti, nopeasti ja matalalla kynnyksellä
  • Tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen, työelämään ja työkyvyn ylläpitoon kaikille, taustoista riippumatta

Turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorille

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on taattava, että kaikki vauvat, lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Heidän henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen tulee olla aina etusijalla päätöksenteossa. Turvallinen kasvuympäristö ei rajoitu vain kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun, vaan siihen kuuluu myös ennaltaehkäisevä tuki, jonka avulla lapsen ja nuoren kehitystä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä kampanjassani keskityn neuvolan rooliin vanhemmuuden tukemisessa vakituisen hoitosuhteen myötä sekä kiusaamiseen varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa.

Neuvolan rooli

Neuvola on keskeinen paikka varhaisen tuen tarjoamisessa. Neuvolassa ei pelkästään tarkasteta lasten fyysistä terveyttä, vaan myös heidän kehitystään, hyvinvointiaan ja mahdollisia psykososiaalisia haasteitaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tulisi kehittää neuvolan palveluja entistä enemmän perheiden kokonaisvaltaiseksi tueksi -tähän yhtenä olennaisena tekijänä on perheiden omat vakituiset terveydenhoitajat.

Neuvoloiden tehtävä on lapsen kasvun ja kehityksen seuraamisen lisäksi tukea perheitä vanhemmuudessa. Perheiden hyvinvointi ja tarpeet on mahdollista ottaa entistä paremmin huomioon, kun perheille mahdollistetaan vakituiset terveydenhoitajat, joiden kanssa hoitosuhde alkaa jo raskausaikana ja kestää koko lapsen neuvolakäyntien ajan. Vakituisen hoitosuhteen myötä on mahdollistaa antaa perheille syvällisempi tuki ja tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa perheiden erityistuen tarpeet, jotka voivat johtua esimerkiksi lapsen kehityshaasteista, kielellisistä ja kulttuurisista vaikeuksista, perheen sisäisistä ongelmatilanteista tai synnytysmasennuksesta. Erilaisten haasteiden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä myöhempiä ongelmia tai ongelmien syventymistä.

Varhaiskasvatus ja koulumaailma

Lasten ja nuorten pahoinvointi oireilee yhä aikaisemmin. Onkin tärkeää, että päiväkodeissa ja kouluissa on riittävästi resursseja lasten ja nuorten, mutta myös henkilökunnan, turvallisuuden varmistamiseksi. Fyysisen ympäristön turvallisuus (esim. koulun ja päiväkotien rakennukset ja piha-alueet) olennaista on myös henkinen turvallisuus, joka syntyy yhteisön ja ennen kaikkea aikuisten tuen avulla.

Kouluissa ja päiväkodeissa tarvitaan aktiivista yhteistyötä vanhempien, opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa. Opettajilla sekä muulla hoitohenkilökunnalla tulee olla selkeät toimintatavat kiusaamisen ehkäisyyn ja tunnistamiseen sekä toimivaltaa siihen puuttumiseen. Kiusaamisen kokeneille tulee tarjota tukea ja kiusaajille tulee tarjota apua käyttäytymismallien muuttamiseksi.

Tärkeää on myös, että oppilaat tietävät, että kouluissa ja päiväkodeissa on turvallisia aikuisia, joihin voi luottaa ja jotka auttavat. Lapset ja nuoret eivät kerro kiusaamisesta tai sen jatkumisesta, mikäli eivät koe saavansa apua tai tilanne jatkuu entisellään aikuiselle kertomisen jälkeen. Pahimmillaan kiusaaminen jättää jäljen kiusattuun, joka näkyy myöhemmin mielenterveysongelmina ja vaikuttaa sitä kautta koko elämään.